Sunnuntai 20.12.2105

Morjens!

Kävelyreenit on saatu alulle ja täytyy tunnustaa, että vaikka minulle ennakkoon kerrottiin mitä paikkoja se kuormittaa ja ettei sitä alkuun jaksa tehdä paljoa, niin mikään ennakkoon kuultu ei valmistanut minua siihen mitä kohtasin kun proteesit laitettiin jalkaan. Nimittäin se on aivan käsittämättömän raskasta ja puolikin tuntia jaloillaan päivässä on jo kova suoritus. Alkuun kävely tuntui lähes mahdottomalta enkä saanut kiinni proteesien logiikasta, mutta kuten kaikessa muussakin, harjoitus tekee mestarin! Tai noh, ei ihan vielä mestaria, mutta hyvään alkuun ollaan jo päästy. Kävelyharjoittelu aloitettiin nojapuiden välissä ja alkuun enemmän kannoin itseäni käsillä kuin jaloilla. Pikku hiljaa aloin kuitenkin luottamaan jalkoihin ja oppimaan lukitsemaan polvet joka askeleella. Kyseiset proteesit toimii siis siten, että askeleen pitää lähteä päkiän kautta rullaten, että polven lukko aukeaa ja polvi taas lukittuu kun jalka suoristuu. Parin päivän harjoittelun jälkeen piti pitää päivän tauko, jalkojen lihakset oli todella kipeät ja vasemmassa jalassa oli koko jalanpään kokoinen mustelma, iltaisin tuntui kuin joku istuisi pohkeiden ja nilkkojen päällä vaikka mulla ei niitä edes ole! Tai mistä sitä tietää minkä kasan alimmaisena ne on ja ovatkin todella puristuksissa! Eiköhän ne ole jo aikaa sitten tuhottu. Torstaina ja perjantaina kokeiltiin nojapuiden lisäksi laitetta nimeltä ”eeva”, joka on kävelytuki, hieman tukevampi kuin rollaattori, koska siihen voi varata painoa helpommin. Eevan käyttö ei sitten ollutkaan niin helppoa, mutta eiköhän sekin ala sujumaan kun hetki vielä harjoitellaan. Odotan innolla sitä hetkeä kun pystyn harjoittelemaan kävelyä myös kotona, koska silloin harjoitusmäärä on vain minusta ja minun halusta kiinni, aion pysyä jaloillani niin paljon kuin mahdollista ja onneksi Apuvälinelainaamosta saa monenmoisia välineitä lainaksi.

Korvien välissäkin tapahtuu, jopa minulla! Alan näemmä pikku hiljaa hyväksymään uuden olomuotoni, eikä peilikuva tunnu enää niin pahalta, vaikka en sitä peilistä vielä kovin hanakasti jääkkään tuijottamaan. Vanhaan työhöni en todennäköisesti voi enää palata. Moni kyselee minulta, että mitä aion alkaa tekemään seuraavaksi ja en minä vielä tiedä. Onneksi ei vielä tarvi tietääkään. En ole kertonut tätä monelle, mutta kesällä rupesin miettimään, että mistä saisin elämääni iloa ja täyttymyksen tunnetta, tunnetta, että elämälläni olisi merkitys. Pitkään nimittäin ajattelin, että elämään tulee enemmän tarkoitusta siinä vaiheessa kun tulee vastaan sopiva puoliso ja sitä myötä perhe. Sitten minulla heräsi ajatus, entä jos sitä sopivaa ja perhettä ei koskaan tulekkaan? Olin ihmeissäni, miten niin ei tule? En koskaan aiemmin ollut ajatellut, että sellainen vaihtoehto on olemassa, mutta täytän kohta 31 vuotta ja eipä sitä ole tähän mennessä näkynyt. Tulin tulokseen, että enhän minä voi elämääni tämän ajatuksen varaan laskea ja vain kärvistellä siihen asti ja odottaa, että elämäni saa merkityksen vasta sitten. Rupesinkin miettimään, että mikä minut tekee iloiseksi, mikä antaa minulle täyttymyksen tunteen? Vastaus olikin yllättävän helppo. Ihmisten auttaminen! Olen aina tykännyt auttaa ihmisiä. Työssäni myyjänä on ollut parasta, kun on tullut asiakkaita jotka ovat luottaneet minuun ja minun ammattitaitooni, uskoneet siihen, että teen parhaani, että he olisivat tyytyväisiä lopputulokseen. Loppujen lopuksi tulin johtopäätökseen, että aioin kevään yhteishaussa hakea opiskelemaan lähihoitajaksi. Nyt sitä suunnitelmaa pitää muuttaa, mutta tuleva toimeni liittyy isolla todennäköisyydellä hoitoalaan, nähtäväksi jää miten, onneksi on vielä aikaa miettiä.

Hyvää joulun odotusta!

Mainokset

21 kommenttia artikkeliin ”Sunnuntai 20.12.2105

  1. Terve, kiva huomata että menet koko ajan eteenpäin ja hieno oivallus oman hyvinvoinnin/ onnellisuuden rakennuspalikoista! Oletko tutustunut jo Heimoon? https://heimo.co/
    Jos ei ole tuttu niin käyhän tutustumassa, Heimon tarkoitus on siis ”auttaa ihmisiä auttamaan toisiaan”, minusta hieno ajatus ja jotenkin yhdistän sinuun. Mukavaa joulunaikaa :).

    Liked by 1 henkilö

  2. Olipas taas mukava lukea kuulumisiasi, mutta yhtä asiaa olen odotellut, ja nyt sitä rohkenen kysyä.
    Ensimmäisissä kirjoituksissasi halusit kertoa mikä tähän nykytilanteeseen johti, ja purkaa näitä tuntoja tällä blogilla. Nyt kun kerroit että olit jo kesällä pohdiskellut asioita ja käsittääkseni löytänyt jonkinlaisen ratkaisun, niin mitä sitten tapahtui että ”kaikki” romahti?
    Ja kuten aiemmin jossain keskusteluissa viittasit, niin kerroit ettet ole vielä valmis näitä asioita puimaan, niin tämä vaihtoehto on tietenkin ok.

    En kysele vain huvikseni, vaan olen syynkin tähän kiinnostukseeni aika suoraan jo tuonut aiemmin esille.

    Tykkää

    1. Kaikki aikanaan. Tällä hetkellä on niin paljon tekemistä ja miettimistä näissä päivittäisissä jutuissa että ne täyttää pään. En siis osaa sanoa millon tuohon aiheeseen käyn kiinni.

      Tykkää

  3. Heippa
    Tzemppiä vaan kävelyharjoituksiin, pykälä kerrallaan sekin lähtee kulkemaan. Tai kun sinun blokeja lukee niin todennäköisesti kaksi pykälää kerralla: )
    Oli hieno kuulla tulevaisuuden suunnitelmistasi, vaikka ikävä tulee jos et enään löydykkään tiskin takaa.
    Haskaa Joulun aikaa sinulle, ja muista syödä liikaa ; )

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiitos Mikko-Antero, eteenpäin mennään niin kovaa kuin kroppa antaa periksi! Semmoisia tulevaisuuden suunnitelmia oli, saa tosiaan nähdä mitä seuraavaksi keksin. Joka tapauksessa seisomatyö ei tule kysymykseen pitkään aikaan kun vie pitkään ennen kun jalat tottuu pidempään rasitukseen vaikka oppisikin hyvin kävelemään. Eikä rasituksen sietokyky jaloissa tule entisensä veroinen olemaan enää koskaan. Hyvää joulua teillekin! Ja ohan se varma että sillon syödään niin että vaikka olisikin jalat, niin tarvisi pyörätuolin liikkumiseen 😉

      Tykkää

  4. Hyvää Joulunaikaa Sinulle!
    Eksyin sivuillesi jo jokin aikaa sitten, yllättäen Facebookissa kiertäneen viestisi kautta. Jotenkin se kolahti itselle kovasti. Parisuhteen päättyminen toisen henkilön toiveesta osui elämääni samoihin aikoihin ja melko syvissä vesissä olen sen myötä ollut – ja olen edelleen.

    No ei ollut tarkoitus omia asioitani tänne purkaa – tarkoitus oli vaan sanoa, että jollain tavalla kirjoituksesi ovat minullekin antaneet voimaa ja toivoa. Kiitos siitä!

    Hienoa, että olet keksinyt sen mikä tekee Sinut onnelliseksi. Se on kultaakin kalliimpi oivallus.

    Kaikkea hyvää Sinulle! Jatkan täällä taustalla seuraamista.

    Liked by 1 henkilö

  5. Hei! Onko jossain julkisesti kerrottu taustoista jotain? En löytänyt mitään, olisi kiva tietää faktoja… Kuntoutusprosessia olisi mielenkiintoista seurata, varsinkin kun liittyy omaan työhön hyvinkin paljon. Olisin kiitollinen, jos tietäis mitä on tapahtunut. Toipumisia ja tsemppiä!!

    Liked by 1 henkilö

  6. Oli riittävä tieto, kiitoksia! Mahtavaa, että haluat jakaa taistelusi kuntoutumisesta muiden kanssa. Itse olen apuvälinealalla, joten tällaiset muutokset elämässä ja niiden kohtaaminen valaisevat paljonkin. Huikeaa vauhtia oot mennyt kuntoutumisessa eteenpäin, onnittelut siitä!

    Liked by 1 henkilö

  7. Olet oikeassa: myyjänä sinuun luotettiin. Sinä annoit tilaa asiakkaalle pohtia, etkä tyrkyttänyt väkisellä. Faktoihin on helppo luottaa, kun tietämystä on paljon. Kokemuksesi tuotteista jäi myös mieleen. Positiivinen asenteesi asiakkaita kohtaan! Hymyilit aina. Eli ehdottomasti työsi on ihmisten parissa!

    Sitten tämä toinen mainitsemasi asia: perhe. Se on joskus haastavaa ja raastavaa. Se ei ole itsestäänselvyys. Sitä ei kaikki saa. Sitä ei kaikki halua. Jos sen saa, niin ei se takaa onnellisuutta. Ja jos sen onnellisen perheen saa, niin asiat ovat hyvin. Onnellisuuden voi löytää muutenkin, kuten sen huomasit. Elämä on valintoja täynnä ja itse sen määrittelee, mikä polku on kiva kulkea.

    Hyvää jatkoa ja paljon onnen hetkiä polullesi!

    Liked by 1 henkilö

    1. Kiva kuulla, että tuli tunne, että annoin tilaa. Se on jotain mistä minua koitettiin myös opettaa pois, mutta olen kokenut sen itselleni tärkeäksi asiaakkana, että myyjänä. Ja totta kai positiivinen asenne asiakkaita kohtaan, siellähän oltiin asiakkaita palvelemassa ja auttamassa joiden rahoista minun palkkani maksettiin, eikä siten, että minulle maksettiin palkkaa, että vaivautuisin asiakkaita palvelemaan. Ja hymy on jotain joka on vaan integroitu tähän naamaan, vaikka yrittäisin, niin en osaa olla naamakurtussa kovin pitkään. Jatkuva virne on joskus meinannut johtaa myös ongelmiin, mutta onneksi siitä on ollut enimmäkseen iloa! Ja niin, saa nähdä mistä se onni löytyy, tai sehän lienee jotain jonka tavoittelu ei koskaan lopu vaikka sen hetkellisesti myös saavuttaisi, toivottavasti niitä hetkiä on vielä paljon luvassa. Kiitos! Samoin myös sinulle!

      Tykkää

      1. ”Älä etsi onnea. Jos etsit, et löydä sitä, sillä etsiminen on onnen vastakohta”. -Eckhart Tolle

        Voimia kuntoutukseen, joka näyttääkin olevan lähtenyt hyvin käyntiin. Älä säikähdä takapakkeja, niitä kun tulee elämässä muutenkin. Lumoudu kauniista pakkaspäivistä, älä palelluta itseäsi. Muista tehdä välillä jotain täysin ”aivotonta”, koska ajattelukin käy työstä! Nauti elämästä, kaikkea hyvää Sinulle.

        Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s