Huomenta!
Onpa ollut toiminnan täyteinen viikko! Vanhempieni auto hajosi ennen Tampereelle, proteesien tekoon, lähtöä ja sinne pitikin lähteä sitten vuokra-autolla. Eli maanantaina ajelimme (isä ajoi) Tampereelle, että olemme tiistai aamuna paikalla. Jaloistani tehtiin tiistaina kipsimuotit, joiden pohjalta Proteesimestarit jäi valmistamaan holkkeja proteeseihini. Loppu päivä sitten menikin levähdellessä maanantain ajomatkasta, jalattoman on nimittäin vaikea lepuuttaa jalkoja ja takapuolta ajomatkan aikana! Keskiviikkona holkkeja soviteltiin ja hienosäädettiin jalkoihini sopiviksi ja pääsin ottamaan ensimmäiset askeleet kuuteen viikkoon. Voin kertoa, että olipa kävely unohtunut lähes täysin! Tuet oli kummallakin puolella, että pystyin keventämään käsillä painoa ja muutamia metrejä kävelin sekä täyspitkillä proteeseilla, että lyhennetyillä. Proteeseja voi lyhentään siten, että jättää välistä pois sekä polven, että säären, eli kiinnittää jalkapöydän suoraan holkin päähän. Tätä lyhennettyä versiota onkin selkeästi helpompi käyttää kotona harjoitteluun, koska silloin ei voi kaatua niin korkealta ja samalla voi myös hauskuuttaa kanssa eläjiä näyttämällä hobitilta! Olen nyt parina päivänä kokeillut kävelyä kotona näillä lyhennetyillä versioilla ja täytyy sanoa, ettei minulla ollut juurikaan käsitystä siitä miten nämä välineet toimii. Alunperin luulin, että paine tulee tyngän päähän, mutta kuormitus tuleekin tasaisesti reidelle eikä tyngän päälle. Alkuun paikat näyttää kipeytyvän aika nopealla aikataululla, vartti treeniä ja olen aivan poikki. Nyt onkin viimepäivät reisilihakset kramppailleet ja olkapäät olleet todella kipeät, mutta niinhän ne sanoo, että kipu on vaan merkki siitä, että heikkous poistuu vartalosta! Aionkin jatkaa harjoittelua joka päivä kotona, ja ensiviikolla myös kaupunginsairaalan kuntoutusosastolla.
Viime kerralla kirjoittelin, että psykiatrin kanssa tulimme tulokseen, että en ole kosketuksissa tunteideni kanssa ja nytkin olenkin koittanut enemmän kuunnella miltä tuntuu ja päästää ihmisiä lähemmäksi ja mielestäni olen siinä jopa onnistunut, vaikka parannettavaakin on. Mielentilat seilaa suurimmasta epätoivosta, valtavaan innostukseen melko lyhyellä aikajänteellä. Välillä tuntuu ettei mun elämästä voi tulla enää yhtään mitään ja tekisi mieli vaan luovuttaa ja antaa kaiken olla, kun näin vaikeaan tilanteeseen on tultu eikä normaaliin ole enää paluuta. Välillä olen valtavan innoissani ja uskon, että lähes mikä tahansa on mahdollista, kunhan jaksan harjoitella proteeseilla ja muistan olla kärsivällinen. Tärkeintä ilmeisesti olisikin antaa itsellensä aikaa ja koittaa olla itsellensä armollinen. Elämä on kuitenkin ainutkertaista ja siitä kannattaa nauttia niin pitkään ja paljon kun on mahdollista, vaikka sitten vähän vajaavaisena, mutta silti elossa.
Eilen näin useita kavereita ja oli mahtava huomata, että pystyn siirtymään pyörätuolista aikalailla kaikenlaisiin henkilöautoihin. Aioinkin tästä eteen päin pyrkiä poistumaan täältä neljän seinän sisältä yhä enemmän ja enemmän. Nimittäin aika näemmä liikkuu nopeammin tämän huoneen ulkopuolella ja ihmisten seura saa paremmalla tuulelle, mikä yllätys!
Jos teitä kiinnostaa minkälaisista komponenteista proteesit on valmistettu, niin polvet on Össurin Total Knee 2000 ja jalkapöydät on Össurin Vari Flex XC.
Hyvää viikonloppua!
noppapottiblog 
Tulipa kateltua muutama video jalkojen valmistajan sivuilta. Hyvinhän ne näyttää toimivan. Hankalaksi varmaan sun harjoittelussa homman tekee, että ei ole ollenkaan tervettä jalkaa kaveriksi kuten videon ihmisillä kaikilla oli. Varmasti sää silti opit kävelemään uusilla jaloilla 😉 Töitähän se teettää ja tsemppiä harjoitteluun!!!
TykkääLiked by 1 henkilö
Heippa
Nuo tarkat malli jutut ei oiken meikäläiselle aukea, mutta kuvissa kyllä näyttivät hienoilta ja varmasti toimivat vekottimet.
Itselle ensimmäisenä tulee mieleen että olet mennyt eteenpäin toisi vauhdikkaasti kun nyt jo opettelet kävelemään. Että on sulla melkonen draivi päällä👍👍💪💪
Varmasti nyt elämässä eteenpäin pääseminen tuli haasteellisemmaksi ja monimutkaisemmaksi, potensiin jotain. Mutta nyt sulla on lisää tietoa/ajatuksi menelta eri kantilta, joita voit sitten soveltaa uudella tavalla että saat rutiinit kuntoon,
Koska sä olet ainutkertainen!!! myös sun elämä on ainutkertaista ja sitä myötä käsittämättömän arvokasta.
Mielellään näitä sun juttuja luen, kun ne auttaa meitä kaikkia ja ennen kaikkea kuullaan sunkin kuulumiset siinä samalla. Eli jatka vaan samaan malliin, sitä sun kirjaa odotellessa.
TykkääLiked by 1 henkilö
Hienoa !!!! Upeaa huomata kuinka paljon olet edistynyt näinkin lyhyessä ajassa. Tunteet ovat varmasti yhtä vuoristorataa,sehän nyt on selvää. Mutta niitä on käytävä läpi pikku hiljaa,koska nyt Sinulla on niin paljon muutakin opeteltavaa. Kaikkea ei voi eikä pysty tekemään kerralla. Voimavarat ovat ihmisellä kuitenkin rajalliset ja jos yrittää liikaa niin jossain se sitten kostautuu. Pääasia ,että pidät lipun korkealla ja otat päivän kerrallaan ja huomioit elämässä niitä positiivisia asioita. Itse yritän aina ajatella ,että vaikka joskus tuntuu todella pahalta niin kuitenkin olen hengissä kaikesta huolimatta. Ja aion pysyäkkin vaikka muitten kiusaksi 😉 .
Hyvää Joulun odotusta Sinulle !!!
TykkääLiked by 1 henkilö
Kiitos Sirpa, samoin sinne!
TykkääTykkää
Tuo on Timo itellekin erittäin tuttua tuo tunteiden vaeltaminen äärilaidasta toiseen, vaikka viiden minuutin sisällä. Eikä se valitettavasti oloa helpota että tämän tiedostaa, päinvastoin hämmentää, kun ei sitä itselleen osaa selittää.
Ja valitettavasti minulla ei ole tähän ratkaisua, mutta lääkkeitä tähän on tuossa omassa kirjoituksessasi. Mutta nyt kun ”ristin” sinut Timonaattoriksi, niin sehän ei ihan helpolla luovuta, eihän.
Hyvää Joulua, Timo!
TykkääLiked by 1 henkilö
Joo ei! Pittää se Timonaattori saada jaloilleen, se on selvä! Ja itseasiassa prosessi etenee paremmin kuin kukaan osasi odottaa. Hyvä Joulua myös sinne Jarde!
TykkääTykkää