Maanantai 5.9.2016

Terve!

Tässä sitä istutaan autossa ja jännitetään mitä tuleman pitää! Nokka on kohti Tamperetta ja maksusitoumus polttelee repussa. Eli uudet jalat alle ja sitten! Sitten… Se on vain ja ainoastaan minusta kiinni. Se pelottaa vähän. Tähän asti on saanut ajatella, että eihän näillä vehkeillä vielä tarvikkaan osata, vaan sitten vasta kun saan ne paremmat. No nyt saan ne paremmat ja ei enää voi piiloutua minkään ajatuksen taakse, vaan joko sitä oikeasti oppii niitä käyttämään tai sitten en kävele enää ikinä. Se on tosiaan vähän pelottava ajatus. Vaikka tiedän toki ettei sitä nyt samantien tarvi eikä voikaan tehdä mitään kvanttihyppyä asiassa ja olenhan mä niitä jo useamman viikon testannut, joten aika tarkkaan tiedän mitä on luvassa. Ehkä suurin muutos on luvassa siinä, että totesin ettei mun tarvikaan olla enää saman pituinen, kuin ennen, vaan nyt tehdäänkin kahdet ”sääret”, joista toiset on niin lyhyet, kuin suinkin voi ja uskon käyttäväni niitä lyhyempiä melko pitkään. Uskon nimittäin kävelyn olevan merkittävästi kevyempää ja helpompaa lyhemmillä jaloilla, kun ei ole niin pitkän kepin nokassa. Katsotaan sitten kun homma on jo muuten hallussa, että haluanko palata vanhaan pituuteeni vai en. Tällä hetkellä en nimittäin välitä pätkääkään olenko 170cm vai 180cm, kunhan vaan pääsisin liikkumaan jaloillani, enhän mä edes enää osaa hahmottaa millä korkeudella mun pää olisi, niin pitkä aika on siitä, kun olen viimeksi kävellyt.

Katsotaan seuraavalla kerralla olenko yhtään viisaampi!

Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Maanantai 5.9.2016

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s