Sunnuntai 24.7.2016

Moi!

Taas on Tampereella käyty ja sain uudet holkit mukaani. Tästä johtuen lähdinkin perjantaina harjoittelemaan uutta intoa varovasti uhkuen kun ajattelin, että jos nyt pääsis takaisin toukokuun kävelymääriin, mutta toisinhan siinä sitten kävi. Ensin kävelin nojapuiden välissä ja hain tuntumaa kun alle vaihdettiin taas vanhat polvet ja kun tuntuma löytyi, olikin aika siirtyä pitkästä aikaa juoksumatolle, ja siihenpä se sitten homma jäikin. Nimittäin polvi päätti ettei sitä tarvi enää aueta ollenkaan ja jähmettyi vaan suoraksi lukkoon. Eli kävelyt pysähtyi kuin seinään ja sitten odottelemaan uutta polvea tilalle. Sen pitäisi tosin tulla jo huomenna tai tiistaina, joten pisteet siitä valmistajalle!

Samalle päivää sattui myös haaveri joka pistä miettimään että kuinka löyhässä hirressä tämä minunkin terveys ja elämä on, kun fysioterapeutti otti pyörätuolista kaatumaesteet pois, että saa minut autettua juoksumatolle, mutta unohti ne laittaa, kun tulin siitä pois. Joskus sitten huvikseen istun niiden kaatumaesteiden varassa ja tällä kertaa päätin tehdä sen tuossa jääkaapin edessä samalla, kun söin mokkapalaa. Voin kertoa, että ihmetys oli suuri, kun nojasin taakse päin eikä tuoli pysähtynytkään! Minulla kun ei ole jalkoja vastapainona, niin silloin kun mennään yli, mennään sitten lujaa. Onneksi ei sattunut pahempaa ja en lyönyt päätäni, vaan tupsahdin vaan suoraan takapuolelleni tonttiin. Ilmat pihalle ja todella kova täräys alaselkään ja sen jälkeen mietittiinkin syntyjä syviä pidempi tovi lattialla kun satuin vielä olemaan yksin kotona eikä ketään auttamassa. Noh, onneksi siitä selvittiin enimmäkseen säikähdyksellä.

Musta tuntuu etten mä oikein vieläkään ole täysin sinut tämän jalattomuuden kanssa. Tuntuu jotenkin siltä, että odotanko mä liikaa tai odotanko mä proteeseilla kävelyn olevan helpompaa kuin se on. Eihän se varmasti tule koskaan tuntumaan siltä kuin omilla jaloilla käveleminen tuntuu, mutta miten tällasiin asioihin oikein valmistuu etukäteen kun ei tiedä mistään mitään? Ei varmaan mitenkään.
Tampereella ollessamme käytiin Vapriikissa http://vapriikki.fi ja Sara Hildenin museossa http://www.tampere.fi/sarahilden.html ja huomasin, että on henkisesti raskasta käydä uusissa paikoissa ja joka kerta jännittää, että pääsenkö minä sinne ja jos pääsen, miten minä sinne pääsen. Pelottaa ja jännittää joka kerta, että tuleeko siitä mitään. Pelottaa se pettymyksen tunne kun tajuaa ettei voi tehdä jotain mikä olisi ennen ollut mahdollista. Pettymykset on toki osa elämää, mutta hirvittää kuinka monesti joudun vielä pettymään jalattomuuteni takia ja en halua edes miettiä mitä kaikkea en pysty enää tekemään tai mihin menemään, koska ne ajatukset tuntuu musertavilta. Mutta toisaalta, ei sitä voi vaan kotiinkaan jäädä pelon takia, joten tulta päin, vaikka ei se aina niin helpolta tunnukaan.

On muuten ollut viimeisen viikon melko lämmintä! Mä en yleensä ole pannut hellettä pahaksi, mutta kun lääkkeet laskee hikoilukynnystä ja pitäisi olla nuo silikonitupit jalassa läpi päivän, niin minähän sitten vaan makoilen ja hikoilen. Ihmisen lämmöntunne kuitenkin on paljon kiinni siitä miltä tuntuu jaloissa ja mulla kun ei niitä ole. Sitten kun siihen lisätään vielä nuo tupit, niin ensimmäinen kohta ihoa josta lämpö pääsee haihtumaan tai viileämpää ilmaa aistimaan, onkin vyötärön yläpuolella! Siinä kun kokeilette olla hengittämättömät sadehousut jalassa tällä kelillä niin tiedätte suunnilleen tunteen! Toivottavasti kroppa tottuu tähän ajan kanssa. 

Joskus tuntuu, että tämä elämänmuutos on niin murskaava, että olisi kiva vaan laittaa tämä elämä pauselle ja tehdä jotain muuta hetken aikaa. Valitettavasti se ei ole mahdollista, kuinka houkuttelevalta tahansa se kuulostaakaan. Täytyy vaan mennä eteen päin, askel kerrallaan.

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Sunnuntai 24.7.2016

  1. Pitkästä aikaa tuli luettua taas sun blogia ja tietysti tärkeimmät asiat sattuvat ensimmäisenä silmään. Onko sulla Ron Hextallin kuva toisessa jalassa? Jos näin on, niin iso peukalo!

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s