Sunnuntai 26.6.2016

Moiii!

No niin! Nyt se päivä sitten oli ja meni, kun ensipuraisu mikroprosessoriohjattuihin polviin saatiin, mitä se päivä sitten toi tullessaan kysytte te? No minäpä kerron. Alunperinhän minä olin tavattoman innoissani ajatuksesta, että saan uudet ”hienommat” polvet, niiden saaminen kuvasti minulle jotain uutta, palkintoa siitä, että olen edennyt harjoituksissani ja ehkä myös jossain määrin lupausta siitä, että kohta voisi olla teoreettisesti mahdollista, että voisin käyttää jalkoja myös kotona. Tässä tätä päivää ajatellessa odotukset kuitenkin muuttuivat jonkin verran realistisemmaksi ja pikku hiljaa aloin ymmärtämään ettei se pelkkä polvien vaihtaminen tee autuaaksi ja tämä tarkoittaa osaltaan vaan jonkin uuden alkua, ja uuden aloittaminen ei ole aina helppoa. Onneksi kerkesin löytää nämä ajatukset.

Suurin yllätys minulle oli se, että testipolvet ovat lähes koko ajan lukossa! Kun vanhoissa polvissa pitää kiinnittää huomio siihen, että polvet lukkiutuisi eikä pettäisi alle, niin nämä onkin eri maata, näissä pitää kiinnittää huomio siihen, että sen polven saisi auki! Nimittäin, jos asento ei ole oikea ja askel lähde juuri oikeassa suunnassa, niin sillon on sama vuolla tilalle puujalat, niin nirsot nämä on siitä, että kävelet oikein ja oikeassa asennossa. Nyt parin kävelykerran jälkeen olen kokenut jopa vahvahkoa turhautumista, kun huomaankin, että se mitä olen vanhoilla oppinut, ei päde näillä lainkaan ja 90 prosenttia ajasta polvet on lukossa. Noh, ei niin paljon huonoa ettei jotain hyvääkin, sillä jo ensimmäisillä kerroilla, kun nousin uusien polvien päälle, tunsin, että voin luottaa niihin kuin kallioon kunhan ensin tulen niiden kanssa tutuiksi. Tuntuma oli jopa jollain tavalla tosi lähellä alkuperäisiä jalkojani, niin tukevilta ne tuntui. Yksi hienoimpia ominaisuuksia testipolvissa on taittumisen vaimennus, tarkoittaa sitä, että kun haluan istua, niin työnnän vain takapuoleni taakse päin ja annan painon siirtyä sen mukana, niin polvet laskee minut alas kuin hissillä konsanaan. Paljon on varmasti myös muita muuttujia joista en vielä tiedäkkään, niistä siis lisää myöhemmin, kun pääsen enemmän tutkimaan, että mitä kaikkea ne osaa.

Polvia testatessa mieleeni rantautui myös yksi uusi huolenaihe, nimittäin se kävelyasento. Mä olen vuosia kulkenut jonkin verran kumarassa ja vähän on muutenkin kropan tasapaino ollut toispuoleinen ja siitä näyttääkin tässä kohtaa tulevan suurempi haaste, kuin osasin odottaa. Pitäisi opetella kävelemään selkä suorana ja lantio edessä ja on aika hirveän vaikea opetella kävely käytännössä kokonaan uudelleen. Samalla myös ongelmaa tuottaa se, että kun olen vuosia ollut ”väärässä” asennossa, niin ei muuten ihan hetkessä kroppa ymmärrä ja veny johonkin uuteen. Noh, esteet on tehty ylitettäviksi. Päivä kerrallaan vaan ja katsellaan sitten muutaman viikon päästä uudestaan, onko se yhtä suuri ongelma, kuin tänään.

Nämä polvet ovat minulla näillä näkymin kuukauden testissä ja keskustelu teknikoiden kanssa johtikin tulokseen etten näillä näkymin testaakaan muita polvia. Tämä johtuu siitä, että sain heti ensimmäisenä ”parhaimmat” polvet testiin. Tai noh, parhaimmat ja parhaimmat, mutta polvet jotka mahdollistavat monipuolisimman liikkumisen erilaisilla alustoilla. Minä kun olen aina tykännyt kävellä paljon, niin tiellä kuin luonnossakin, niin en nimittäin millään haluaisi vielä luopua ajatuksesta, että voisin tehdä sitä myös vastaisuudessakin, vaikka se tarkoittaakin suurempaa harjoittelumäärää, kuin tepastelu vain tutussa ja tasaisessa ympäristössä.

Sitten seuraavaan aiheeseen. Mä olen taas huomannut olevani tavattoman väsynyt. Viimeinen kuukausi on ollut raskas sekä fyysisesti, että henkisesti. On ollut muuttoa, perheenjäsenen sairastelua ja suht läheisen ihmisen kuolema. Olen taas mennyt jollakin turbo-vaihteella tunnistamatta väsymystä ja se on näkynyt siinä etten ole onnistunut nukkumaan yhtenäkään yönä yli kuutta tuntia yhtäjaksoista unta. Nyt sitten loppuviikosta pitkästä aikaa onnistuin pysähtymään ja tajuamaan missä se ongelma taas piilee ja väsähdin samantien. Tuntuu oudolta, että väsymyksen voi tuosta noin vaan unohtaa, mutta näemmä se on mahdollista ainakin minulle. Onneksi se on mahdollista myös havaita ja sitä myötä parhaansa mukaan korjata, olen kiitollinen siitä. 
Hyvää alkavaa viikkoa ihmiset! 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s