Sunnuntai, Aku Ankan syntymäpäivä 2016

Moi!

Aikoinaan mainoksessa sanottiin, että maailma on erilainen vakioveikkaajan silmin, mutta on se kyllä erilainen pyörätuolistakin seurattuna. Aina kun suunnittelee lähtevänsä johonkin on syytä tarkistaa muutama pieni yksityiskohta ennakkoon. Onko siellä yli 10cm korkeita kynnyksiä? Onko siellä hissiä? Onko siellä vessa mihin mahtuu sisään pyörätuolilla? Maailma on täynnä yllätyksiä ja yksin johonkin mennessä saakin jännittää, että missä vaiheessa tie nousee pystyyn. Ja ennen kuin alatte miettimään, että joko se kulkee itekseen, niin ei, ei kulje, vaan tietysti tämä sisältää sen, että joku toimittaa minut sinne. Mutta itseasiassa ekaa kertaa olin itsekseni käymässä jossain! Kävin siis lääkärissä ja oli jännittävä kokemus kun seikkailin ensimmäistä kertaa itsekseni pitkin Oysin käytäviä, ilman, että on joku varalta mukana. Lääkärikäynti oli hyvä! Siellä tehtiin suunnitelma jonka mukaan voin jatkossa käydä harjottelemassa kävelyä joka arkipäivä, ja yhtenä päivänä käynti on hieman pidennetty, että kerran viikossa fysioterapeutti voi purkaa turhautumistaan minuun neuloilla, tai siis akupunktiohan sen virallinen nimi on. 

Jalkakin tuli pajalta takaisin vaikka valmistuksessa oli ollut komplikaatioita ja onnistunut holkki oli syntynyt vasta neljännellä yrittämällä. Vähän jännitti, että mahtuuko se viereenkään, kun edelliseen holkkiin oli tehty niin monia modifikaatioita ja uusi tehtiin vanhan muotin pohjalta ilman, että olin paikalla. Ilokseni sain huomata, että se istuu vähintään yhtä hyvin kuin vanhakin. Juteltuani proteesiteknikon kanssa minulle langetettiin kielto harjoitella pystyyn nousemista ennen kuin saan ne lopulliset holkit. Videota analysoituaan teknikko oli sitä mieltä, että holkki ilmeisesti petti ensin kun siihen kohdistui niin paljon voimaa ja sen johdosta kaaduin ja vastaavan välttämiseksi välttelen siis moista touhua siihen asti, että paremmat holkit tehdään. Tämä oli varmasti ensimmäinen kerta elämässäni kun minua on joku nimittänyt voimakkaaksi! Aikaisemmin olen kuullut kyllä nimitykset riisitautinen, rimpula, rilu-kalle ja lapsena jopa jonkinlaisia arvioita amerikkalaisesta piiloherneestä, mutta voimakas en ole ennen ollut. 
Mä olen tässä tuijotellut ikkunasta ja tullut siihen tulokseen, että kevät lähenee! Lumi näyttää sulavan ja aurinkokin paistaa välillä mahtavasti! Aivan loistava fiilis kun herää ja on valoisaa, ja illallakin pimeys ottaa vallan vasta paljon myöhemmin! Joka talvi kun aurinko alkaa näyttäytymään enemmän, olen vuosi vuodelta hämmästyneempi kuinka sitä pystyy edes elämään niin monta kuukautta, niin vähällä luonnonvalolla. Luonnonvalo on kuitenkin se elinvoima joka tätä meidänkin elämää ylläpitää ja saa minunkin suunpielet ylös päin joka kerta näyttäytyessään! 

Mulla ois teille taas pieni haaste! Kokeilkaapa saada housut jalkaan pelkästään istuen! Ei ole ihan tavattoman helppoa ja mulla on vielä tuo nihkeä silikonitupin laita joka yrittää laittaa vielä lisäksi vastaan, onneksi tekniikka alkaa olemaan hallussa.

Valoisaa alkavaa viikkoa ystävät!

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Sunnuntai, Aku Ankan syntymäpäivä 2016

  1. Moi! Taidat olla semmoinen sunnuntaibloggari, vähän niin kuin mäkin 🙂 Mutta joo, asiaan, tiukkaa ja vakavaa asiaa mulla onkin! Ajattelin nimittäin ehdottaa kilttiin siirtymistä, niin loppuu toi housuonkelma! Häh? 🙂 No ei mutta nääs tsemppiä ja hyvää kevättä!

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s